sunnuntai 5. joulukuuta 2010

Alussa oli blogi...

Tervetuloa

tänne blogiini. Tämä on uusi juttu minulle - kokeilu, johon päädyin ystävien ja mieheni "painostuksesta". Tämä on mukava juttu nyt. Vautsit, kommentoi jotain, jos olet langoilla! Kirjoitan kaikesta tästä, mieleenjuolahtavasta. Saan usein palautetta lillukanvarsista, joihin puheissani uppoan.

Koti

kaipaisi siivousta, mutta armahdan itseäni ja ennen kaikkea kanssaihmisiä. Emme siivoa tällä viikolla lainkaan. Viime viikolla syntyi kaikkien aikojen riita siivouksen keskellä. Miksi ihmeessä se vetää kaikki niin kireälle? Ja varsinkin minut. Hankalinta on vahtia (kyylätä?) tapahtuuko lasten kerroksessa mitään. Jospa sitten joulun alla vasta... Vanhin pojistamme, Herra 1. pohti sitä, miksi jouluna on niin mahtipontista siivousta. Muistan itse lapsuudesta kattoparrujen ripsuamisenkin. Muistan kuitenkin nauttineeni siitä puhtaudesta, minkä aisti sitten, kun oli aatto.

Tämä on ikuisuusaihe...Palaan aina siihen ajatukseen, ettei se ulkoinen vaan ne suhteet ja se lämpö - kodissa kuitenkin tärkeintä.



Inkivääri

ilahduttaa meitä kaikkia uusilla hassuttelutaidoillaan. Jos on vaikka mikä mutkaolo, niin hän saa meidät nauramaan. Pojat tulevat vuorotellen niin iltaisin kuin aamuisinkin Inkiväärin kainaloa kutittelemaan. Inkivääri, juuri 1v. nauttii pojista, hihkuu ja pelehtii heille. Äiti on kuitenkin se suurin ja tärkein. Ääiiitiiii...ja naama hymyyn. Luin jostain, että häpeän synty on siinä, kun lapsi etsii äidin katsetta, äiti kääntää itsensä pois, varmaankin toistuvasti. Tarpeet ja tunteet jäävät ilman vastakaikua. Häpeä syntyy.

Ystävät

ovat totisesti elämän suola. Eilen istuttiin ja sukellettiin syvälle ystävän kanssa.  Lähdön hetkellä oli yhteinen ilo. Milloin taas nähdään? Kun kokoonnutaan isommalla joukolla, ei haluttaisi katsoa kelloon ja se, kenen aika on vähin, harmittelee lähtemistänsä. Vastahan päästiin piirissä puoleen väliin. Kun jollain on suurtakin suurempi suru, viikollakin postaillaan, kuinka menee. Tämä on tosisesti jotain, mitä et hanki, vaan lahjana saat.

15 kommenttia:

Karel kirjoitti...

Wow, tämä on ensimäinen kommentti sinun sivussa. Onpas hyvä näkönen! T: Karel

Karel kirjoitti...

...no tässä tulee toinen samlla nimimerkillä, mutta vaimon versio... Hyvä Tiina-Maria! Kauniit kuvat ja kiteytettyjä ajatuksia. Niin, siivoaminen ei ole oikein minunkaan juttu, mutta parhaiten se(kin) onnistuu inspiraation avulla. Muistan kerran Hollannissa siivoavani sellaisen ajatuksen voimalla, kuin entä jospa Kuningas tulisi yllättäen kylään? Puhdas, viihtyisä, lämmin koti on siunauksen paikka niin omalle perheelle, ystäville kuin yllätysvieraille. Teillä on sellainen koti! ...ja tietysti tärkeintä on elävä, puhdas sydän! Sen lämmössä on hyvä vastaanottaa kylään vaikka itse Herra Jeesus! Rauhaa kotiinne!

Elina kirjoitti...

Vau!
Hienoa kun avasit blogin, sinulla on nyt hyvä alku. Kuvissasi on tunnelmaa ja lämpöä.
Tämän blogin lisään suosikit- listaani.

Peurankello kirjoitti...

Kiitos ensimmäisistä kommenteista. Ihan hymy levisi kasvoille:)

Riikka kirjoitti...

Hähää, hyvä Timppa!!! Nyt mäkin sit seuraan jotain blogia, trendikästä! Toivotaan lisää kuvia Inkusta, terv. Hemppu ja Tähkä. Mä haluan kuvia jouluaskartelusta, pliis!

Vippis kirjoitti...

Vierailulla, mukavalta näyttää :)

Sirpa kirjoitti...

Hei,tätä oli/on kiva lukea!!Mukava, kun Tiina-Peurankello avasi blogin.
Muistan kyllä siun monet lahjasi jo nuoruudestasi..olit monitaitaja jo silloin!
Iloa ja voimia kirjoitteluun!Siunausta elämääsi/elämäänne!

t.Sirpa Savonlinnasta

Titta kirjoitti...

Hei Tiina Maria, kiitos tästä blogista. Uskon että tämä tulee virkistämään ja innoittamaan monia meistä lukijoista. Todella kauniilla kuvilla aloitit. Kerrassaan hienoja käsitöitä! Laitan blogisi suosikkeihin niin löydän sen helposti. Saako tänne kutsua kavereita?

Anonyymi kirjoitti...

Olipa ihana itsenäisyyspäivän päätös blogisi parissa. Lämmin kiitos. On hyvä, kun tässä maailmassa silmä saa levätä harmoniassakin! Une

Helena kirjoitti...

Ihana blogi. Mieli ihan lepää sitä lukiessa! Siunausta koko perheelle toivottelee Helena

Mervi kirjoitti...

Tiina Maria, blogisi on AIVAN IHANA!!!! Niin lämmin tunnelma, UPEITA kuvia, mahtavia kätten töitä, ja makoisia ajatuksia. You go, girl!!!

Peurankello kirjoitti...

Kiitos niin kannustavista kommenteista!

Anonyymi kirjoitti...

Loistava alku uudella blogistilla! Siunausta tähän hyvän jakamistyöhön näin kirjallisessa ja kuvallisessa mielessä!
T:Aatsa-pappa

Anonyymi kirjoitti...

Tiina,
Voiko olla tunnelmallisempia kuvia ja elämänmakuisia tekstejä. Näitä ei voi olla ihailematta. Kiitos, että jaat nämä meille muillekin.
T.Tarja

Anonyymi kirjoitti...

ONNEA Vuoden vanhalle blogillesi! Taapero jo;) Ihana on ollut matkustaa mukananne yksi vuodenkierto, kiitos siitä! Siunattua joulunodotusta! t. lukijasi Tampereelta