perjantai 18. helmikuuta 2011

Miksi Peurankello ja vahingontorjuntayksikkö?

http://www.pukinparta.net/kuvat/isot/peurankello1.jpg


Peurankello
nimi tulee lempikukastani. Sain kommenttiboxiin toivomuksen tehdä postausta tästä blogin nimestä. Lempikukka, jonka ehkäpä tunnet, on puuvartinen ojien ystävä;) Sitä löytää parhaiten vanhoista pelto -ja laidunmaisemista. Kiviaitojen vieriltä ja hiekkateiden ojanvarsilta. Kun menimme naimisiin, etsimme peurankelloa tukkalaitteeseeni (joka yhä on tallella kuivatettuna;) Kimpussani oli hennon vaaleanpunaisia ruusuja ja kaikki muu luonnonkukkaa. Kari kutsuu minua joskus sillä nimellä, jolloin olen onnesta kippuralla. Peurankelloa on kuitenkin ajoittain vaikea löytää, joten se ei ole ihan tavallinen kesäkukka, kuten en minäkään:)

Tämän
kirjoitin aamupäivällä Inkivääriä nukuttaessani. Kun sain tuon "Peurankelloa on kuitenkin ajoittain vaikea löytää...."-lauseen kirjoitettua kuului outo ääni. Tip, tip.....ja katse makuuhuoneen kattoon, ei voi olla totta, sieltä valuu vettä. Siitä sekunnista alkoi ruljanssi, jota kestää...en tiedä kuinka kauan.Vettä alkoi tulla ihan mahdottomasti, monesta kohtaa ja saavia ja paljua oli koko huone täynnä.


Tällä
hetkellä nukutan Inkivääriä uudelleen yläkerran aulassa, jonne sängyt kannettiin. Lauri tuli koulusta siinä samalla ja juoksi hakemaan Karelin naapurista. Karel, talon entisenä isäntänä tiesi mistä suljetaan yläkerran vesiputkien hanat. Minä olin osannut sulkea vaan kaukolämmön...siis ihan väärän hanan (nyt tiedän oikeat hanat). Sitten Kari syksyi kesken työpäivän kotiin ja soitti palokunnan vahinkotorjuntayksikön paikalle. Sitten oli miestä kuin pipoa. He purkivat yläkerrasta rakenteita ja selvisi, että tämä vuoto johtuu ehkä jäätyneestä viemäriputkesta. No, ongelmiahan oli jo jouluna. Mutta silloin vaan jäätyi vedentuloputki ja vettä ei tullut. Juuri nyt nukkuvan Inkun ja minun ohitseni hipsi Kari vakuutusfirman miehen kanssa kartottamaan tilannetta. Sitten varmaan tulee kuivureita jne. Vuodon syy taitaa kuitenkin olla vielä avoin.



Elämä
on laiffii, sanois Nykäsen Mattikin. Miltä nyt tuntuu...no, en oikein osaa sanoa. Tiedän varmasti, että kaikki saadaan kuntoon. Tämä on omakotitalon asujan arkea, ainakin vanhan talon omistajan;) Myöskin tiedän, että me kaksi ei olla erityisen armoitettuja "talonmiehiä". Nyt ollaan sitten retkellä yläkerrassa. Lauri hihkui innosta, kun palomiehet saapuivat, Inkeri kiljui riemusta nähdessään paloauton ja seisoi tikkana ikkunassa katsomassa ja suuttui, jos hänet nosti pois. Me istuttiin Karelin kanssa kahvilla, kun pahimmasta hötäkästä päästiin. Ja juteltiin, että kyllä tämä tästä, rukoillaan, että asiat selviää.

9 kommenttia:

Katja kirjoitti...

No voi ei :( toivottavasti selviätte pienin mahdollisin vaurioin.
Peurankello on yksi lempikukkiani. Viereisen tien varrelta bongasin eräs kesä valkoisen version. Koko kukkimisen odotin että pääsen keräämään siemeniä ja sitten se tapahtui, tuli kone ja mylläsi kaikki ojat ennen kuin ehdin väliin. Harmittaa vieläkin. Tosin sinisenkään siemeniä en saanut kasvamaan omassa pihassa.

MaMMeli kirjoitti...

Voi harmi, rukoillaan että kaikki saadaan kuntoon:)Teidän lapsilla on muuten ihanat nimet, oikein kunnolliset Suomalaiset <3

Peurankello kirjoitti...

Kiitos rohkaisusta;)

Titta kirjoitti...

Voi kauhistus.
Toivotaan että pian pääsette palaamaan tavalliseen, turvalliseen arkeen, ilman vesiyllätyksiä. On sulla mahtanu silmät levähtää auki, kun näit ne ensimmäiset tipat. Ihan sydäntä tykyttää täälläkin.

Nyt saunomaan poikien kanssa!

Hyvää viikonloppua siis!

Helena kirjoitti...

Olemme kohtalotovereita!!!

Meillä on menossa remonttiin, kylpyhuone, pannuhuone, pukuhuone, keittiö ja wc!

Keskiviikkona mennessäni suihkuun kuuntelin ihmeellistä ääntä, joka muistutti veden "pulputusta" kun se kiehuu. Epäilin pannuhuoneessa olevaa kattilaa, joka vetää viimeisiään. Pyysin Aria kuuntelemaan ja siitä se alkoi. Vesimittari liikkui vaikka ei vettä päästetty mistään. Nyt sitten opeteltava elämään ilman kylppäriä! Ei hätää, tulin juuri ihanasta uimahallista, joka on meitä lähellä ;-)

Leena kirjoitti...

Ainut hyvä puoli vahingossa taisi olla, että rouva sai taas kunnon aihetta postaukseen. Ja hienoja kuvia ! Inkerilässä sitten aina sattuu ja tapahtuu !

At the tiller kirjoitti...

hyvää yötä Jeesus myötä...!

Aatsa kirjoitti...

Olikohan se sama vesijohto, joka jäätyi joskus ennen Joulua ja saatiin sulatettua onnellisesti?
Olis pitänyt papan olla maisemissa. Jossain vaiheessa oli mielessä kun lähdin teiltä Jkl:stä "maailmalle" muistuttaa siitä mahdollisesta jäätymisongelmasta, mutta liekö unohtunut. Voimia teille kestää kaikki aiheesta syntyneet haitat ja harmit. Meillä maanviljelysneuvoksen kanssa helpotti kun saatiin Lapuan mäki hyppykuntoon ja kisat pidettyä.E-P:n Alue-TV ja Urheiluruutu näyttivät pätkät asiasta. Kisat meni hienosti ja huomenna jatketaan isommassa K68 mäessä Vöyrillä ja yh:n hiihto-osuudella.

Anonyymi kirjoitti...

On ollut hienoa nähdä, miten olette positiivisessa hengessä tilanteesta huolimatta. Ihania ihmisiä kaikki! Une