torstai 24. helmikuuta 2011

Majaisaa


Kiitos 
kannustuksesta:) Viime päivinä on myötätuntoa sadellut suunnasta kuin toisestakin. Oikeasti se tuntuu tosi hyvältä. Pyykkivuoripostauskin sai aikaan neuvoja ja empatiseerausta. Eilen olin tärkeänä Uusyrityskeskuksella toiminimikonsultaatiossa. Hih, mikä sana. Sain hyviä ohjeita ja realistista näkökulmaa toiminimen perustamiseen. Tietenkin tällaisen pienimuotoisen yrittämisen kannattavuus on kyseenalaista. Mutta rahan kahinaa en luule ensisijaisesti kuulevanikaan suuressa mittakaavassa. Arkisesti voisi todeta, että jos nyt saisi ruokakasseja kotiin kantaa ja lapsille soppaa keittää, niin hyvä:) Tein hienon löydön kirpparilta. Joku innokas mummeli oli tehnyt 13 ristipistotyötä kesken jääneeseen liinaan. Siinäpä oivaa materiaalia kasseihin;) Kestosuosikkejani ovat myös 50 -60 -luvun värimaailmat, kuten tuo vihreä pitsi ja pieni kaitaliina.



Kosteusmittaaja
kävi tänään ja pitkän tovin mittaili. Vei kuivurit mennessään. Tietoja saadaan varmaan jonkin ajan päästä. Yläkertaretkeily jatkuu ja kaikesta ahtaudesta huolimatta siellä on ollut majaisaa ja kotoisaa koko perheellä. Aamulla on tungosta sängyllä, kun kaikki haluavat Inkivääriä halimaan ja vähän äitsykkää ja isiäkin. Mieleen tulee eilisen vanhempainillan sanat kohtaamisesta. Opettajat jakoivat aiheesta "Vanhemmuuden vahvistaminen". Hyvä, hyvä, puhuitte niin oleellisista asioista. Ruoasta, unesta ja välittämisestä. Ryhtiliikettä tarvitsen itsekin. Rehtori oli kyllä ihan paras, niin inhimillinen ja rehellinen, mutta auktoriteettiä ja ryhtiä löytyy silti. 

                                 Inkivääri leikkii yksinäänkin piilosleikkejä;)



Kivääritehtaalla
käsityökoulussa aloitettiin paperijakso. Teemme itse ja kokeilemme eri kuituja. Ensi kerralla varmaankin pellavaa ja munakennoja sekä muuta kierrätyspaperia. Omat kokeiluni kallistuvat pitsipaperin suuntaan. Onkohan tuo mummolatuunaus saanut yliotteen;) 
Nyt nukkumaan...Kari sai korvatulpat vaihteeksi! Minä kuuntelen vanhan talon huokauksia ja lasten tuhinaa.

4 kommenttia:

Kirsikka kirjoitti...

Suloisia löytöjä olet tehnyt ja tuo vihreä pitsiliina oikea herkku. Ja totta on että käsityöläisenä tuo rahapuoli voi olla vähän heikompi, mutta työ sitäkin antoisampaa ja palkitsevampaa. Kivaa viikonloppua!

Anonyymi kirjoitti...

Tiina, mä olenkin ihmetellyt, että mistä löydät nuo kaikki ihanat pitsit? Onko ne tosiaan kaikki kirpparilöytöjä? Mähän voin alkaa koluamaan täällä Saksassa kanssa kirppareita ja katsella sillä silmällä, jos sattuisin löytämään sulle käsityöaineksia. Hieno ajatus tuo oman toiminimen perustaminen, onnea yritykselle!
Mutta sitten toinen ajatus, jonka Jochen heitti luettuaan ensin useamman kirjoituksesi: nämähän on aivan kypsää tavaraa julkaistavaksi sisustuslehdissä ja naistenlehdissä! Kuvissa on ammattimainen ote, sinulla on tosissaan taiteellista silmää!
tv Leena

Anonyymi kirjoitti...

Onnea tulevalle yritykselle! Eihän sitä tiedä, vaikka saisit kahisevaakin mukavasti. Nostat vain pikkuhiljaa hintaa. Kyllä sinun kassisi ovat varmasti haluttua tavaraa, niin kauniita ne ovat. Une

Peurankello kirjoitti...

Hei te ihanaiset naiset, ansaitsisitte kannustusmitalin jokainen:)