Kuin ennen

 

Arvontaan voi osallistua vielä viikon ajan edellisen postauksen kommenttiboxiin!

Miten
Juhani Aho, nuorisoseurantalo ja letitetty liinatukka liittyvät toisiinsa? No, niin että niihin kaikkiin kätkeytyy pala menneisyyttä ja haikean kaunista sellaista. Tämänpäiväinen Lempin ja Hertan kirpputori oli nostalgisessa paikassa, vanhassa hirsisessä nuorisoseuran talossa. Kun saliin jalalla astui, teki mieli laittaa polkaksi.

Tunnelma oli leppoisan hilpeä, Hertta ja Lempi upeissa asuissaan kävivät hauskaa sanailua ja kirppisväki komppasi hymyillen. Nykyään tekee mieli olla mukana asioissa, jotka näyttävät omalaisilta. Ei turhantärkeilyä ja pönötystä, vaan elämänmakuista ja aitoa. Kirppisasiakkaita kävi ihan mukavasti, mutta lisääkin olisi joukkoon mahtunut. Itse oli kahvilantätinä ja sain käydä mukavia keskusteluja asiakkaiden kanssa. Olin saanut oikean kahvilatädin asunkin rimpsuessuineen lainaksi ja jossain vaiheessa iskin kakkupaperin hilkaksi päähän.

 
Parin
viimepäivän unensaantia on aikeuttanut eräs uusi asia. Koska asia on vielä hieman kesken ja valmisteluvaiheessa en voi vielä kaikkea kertoa. Sen voin kuitenkin valaista, että asia koskee sisustuskassejani ja niiden myyntiä. Voipi olla, että saan ne ihan oikeaan kauppaan myyntiin. Huh, nyt meinaa iskea paniikki ja aika käydä vähiin. Jos minua ei täällä näy ihan entiseen malliin, niin voitte syytellä tätä uutta projektia. Olen ihmeissäni! Taivaan Isä on lykännyt aina uuden luovan projektin eteen, kun edellinen on hyvä että taakse jäänyt. Miltä tuntuu, no, hyvältä ja motivoivalta. Syyhyää päästä työssä alkuun.

Erityinen
kiitos näin julkisestikin täytyy antaa Kari -miehelleni. Hän on uskomatomalla tavalla minua kannustanut ja taitoihini luottanut:) Hänellä on hyviä ehdotuksia ja taitoa monella tapaa. Ystävätkin ovat vieressä kannustaneet ja neuvojakin antaneet.

Lauantaiyön kunniaksi ihanan Ingridin vierestä, So long! Tässä pehmovauvat ja Madle -kummitädin tekemä kisumisu saavat hoitoa;)