tiistai 10. tammikuuta 2012

Hutera olo ja harras valo



Kuvat
ovat olleet ihan samanmoisia viime päivinä. No syystä, en ole päässyt ulos. Perjantain leikkausaika vaihtuikin yllättäen maanantaiaamuun. Su-ma välinen yö oli taas tuskainen ja niinpä, kun soitin hammaslääkärilleni ja kuvailin oloani, hän kehoitti kiireen vilkkaa tulemaan paikalle. Hän armeliaasti leikkasi lopunkin hampaan pois, vaikka siellä oli selvästi kiireinen päivä. Ehkäpä se oli aiheellista, en nimittäin saanut enää kuin vaikeasti nieltyä.



Tämä
ihana ilmeilijä - Inkivääri on minusta pitänyt tänään huolta. Muu väki on jo töissä ja kouluissa. Nyt on vielä yksi jännityksen paikka, taaempikin hammas oirehti. Jos tulehdus on levinnyt sinnekin, niin sen suhteen täytyy olla kuulemma tarkkana. Höh, olen ihan reporankana lääkkeistä ja nyt pitäisi osata olla vielä tarkkana.



Kun
olo on hutera, on kuvatkin näköjään ihan epätarkkoja;) Kaihoisasti katselin, kun naapurin Marita tuli iloisena hiihtolenkiltä. Just silloin, kun itse ei pääse, tuntuu latu niin houkuttelevalta. Oletkos käynyt jo hiihtämässä? Ihan kuin keskipäivän valo olisi jo hetken kirkkaampi kuin ennen.

                                                  Siniseen hetkeen!

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oih, mä niin sympatiseeraan sua! Kävin itse viime kesänä vastaavan ruljanssin jo kertaalleen juurihoidetun takahampaani kanssa. Ensin itkin yhden yön ja kävelin kivun turruttamana ympäri mökkitonttia päätäni pidellen. Seuraavana päivänä hammasta hoidettiin, mm. imettiin mätää juurikanavista ja annettiin kotiin 800mg buranaa ja sellaiset antibiootit joiden vahvuus kauhistutti apteekkarinkin, eikä meinannut niitä ensin mulle edes antaa :/ Kipupa vaan jatkui ja seuraavana yönä valvoin taas ilman, että 1600mg buranaa tehosi lainkaan... Yöllä lähdin uudelleen päivystykseen ja sain Buranan kaveriksi pari Banacodia joiden avulla selvisin vähän lievittyneen kivun kanssa yli yön. (valvoen kyllä) Aamulla sitten uudelleen hammaslääkärin tuoliin johon sitten pyörryin jo puudutuspiikin saatuani... Oikeasti, olen kokenut elämässäni monenlaista kipua, kärsin pahasta migreenistä, olen murtanut luitani, saanut todella kivuliaita sappikohtauksia ja kaikenlaista, mutta tuo hampaan hermosärky oli yksi pahimmista!!! Niin, että todella kaikki mun empatiat ja sympatiat ovat sinun puolellasi!! Oikein pikaista paranemista ja paaaaaaaaaaljon voimia!!!

Peurankello kirjoitti...

Huh, oletpa saanut aikamoiset lääkkeet. Tarina kuulostaa niin samalta...mullakin juuri tuo panacod käytössä.

MaMMeli kirjoitti...

Jaksamista sinulle..hammasvaivat ovat niin kamalia!!!! Minulla kun oli se hermotulehdus niin se ei kuvissa näy. Lopulta jouduttiin vain poraamaan auki hampaita ja vasta kolmas aukaistu hammas oli se viallinen.....Haleja ja Siunausta <3

Katja kirjoitti...

Sympatiat saat täältäkin! Hammaskipu on äärimmäisen kamalaa!! Tsemppiä, urheasti olet kestänyt.

Anonyymi kirjoitti...

Kaikkea hyvää sinun valaistuviin päiviisi. Inkeristä taas ihanat kuvat. Ja vielä muistellaan, miten hän tanssi täällä - uskomaton esitys! Une