päivien hymyn aiheuttajia ovat Laurin viestit ja muutenkin hänen sanallinen oivaltamisensa. Tapahtui aamupalapöydässä: Lauri kieppui ja hääri, yritti keksiä tekemistä. Samalla harmitteli erästä poikaa, koska tämä kuulemma elvistelee niin paljon. Siihen viisasteleva äiti, kaikilla on omat puutteensa, minulla ja sinullakin. Lauri yksituumaan: mulla taitaa olla tuo tekemisen puute...
Erityishymy
kuuluu ystäville, joiden yllätykset lohduttavat ja ilahduttavat suunnattomasti. Elinan kutsu iltakahville kivaan kahvilaan! Postissa usean ystävän kirjailema rohkaisuviesti. Oman rakkaan Saara -kälyn tuomiset, kattilallinen maukasta kasvissosekeittoa ja muuta murkinaa. Puhumattakaan yllärilahjasta, kirjailtu laukku sisältäen pyyhkeen ja lahjakortin:) Tulossa Martta -päivää ja ystävän synttäriä, erikivaa.
Lempeä
hymy kuuluu miehelle, joka on jaksanut itseään ja omia voimavarojaan uhmaten huolehtia perheestään. Viisas ja ihana mies on hän! Viime päivinä nukkunut pikkupoikain kanssa majaisasti olohuoneessa veljespedissä.
Hymyjä
ei muuten ole öiseen aikaan oikein irronnut, koska Inkeri on viikon ajan nukkunut erittäin huonosti. Rokotus taisi saada pienen ihan sekaisin, ei kiva:( Ruoka ei ole maistunut ja kiukkukohtaukset ovat ajoittain infernaalisia. Siihen nähden olen jaksanut ihmeen hyvin. Hymy siis itselleni myös:)
4 kommenttia:
Voi Inkeriä, toivottavasti pian helpottais ja saisitte nukkua!
Noita lasten sutkautuksia pitäisi kyllä muistaa kirjata ylös. No nythän ovat ainakin täällä :)
Teidän olohuoneen seinän väri on muuten juuri sellaista, jota voisin meillekin miettiä. Onkos seinä maalattu vai tapettia?
Jaksuja!
Peppi: Seinä on maalattu, moni on siitä sävystä tykännyt:)
Jaksamista sinne. Kiitos taas blogistasi. Inkeri on kaunis tyttö ja aika veijari Lauri on. Iloitsen teistä kaikista! Une
Huomenta Peuranello ;D käyhän kurkistelemassa peikkola-blogissa - siellä on pikkuinen yllätys sinulle!
Lähetä kommentti