Vili ja voltti
Kivaa
ja maukasta, sanoisivat pojat. Maukas tarkoittaa kuulemma nykyään samaa kuin hieno juttu. Nimittäin eilen olimme serkkulasten kanssa koulun kentällä pelaamassa ja mäen laskussa. Tsemppasimme lapset kävellen matkaan, vaikka koulu ei ihan nurkan takana ollutkaan. Pidättäydyin sanomasta: "Kun me olimme lapsia käveltiin joka paikkaan..." On kuulemma vakiolauseeni nykyään;) Kivat pelit oli ja Inkivääri steppaili pitkin poikin tohkeissaan. Kotimatkalla alkoi porukka jo hyytyä, mutta tilanne parani huomattavasti, kun Kari loihti kotona pastat ja kanakastikkeet.
Lauri ja luuppi
Sitten
lennossa juoksimme hallille telinevoimistelusaliin pomppimaan. Sananmukaisesti, aikuisetkin kokeilivat taitojaan trampalla. Voi että oli hauskaa:) Kolmen ystäväperheen kanssa vuokrasimme salin tunniksi ja kohtuullisella hinnalla vieläpä. Lauri käy siellä viikottain telinevoimistelussa ja tunnemme paikan. Illalla oli serkkuperhe täällä saunomassa ja iltapalalla. Puhuimme oikeasti politiikkaa ja se on hyvä se! Kyllä se on ihan tarpeellista vähän vaalien alla paneutua mielipiteiden vaihdantaan.
Inkivääri ja Veera pomppimassa
Mahtava
keli jatkui tänään. Vain 5 astetta pakkasta eli erinomainen hiihtokeli. Lähdimme ystäväperheen kanssa Ladun majalle. Kari jäi Inkivääriä nukuttamaan ja Aapo elbaamaan viime päivien urheiluista ja keräämään voimia illan treeneihin. Kohta suunnataan kohti Killerin kuplaa jalkkisharjoituksiin. Kun mukavalta hiihtoretkeltä kotiuduttiin, Lauri nukahti lattialle maton päälle. Hälytyskellot soivat mamin aivoissa, miten vilkas duraselimme näin väsähti. No, hänen herättyään mitattiin kuume ja sitäpä olikin ihan runsaasti. Kiukkuinen Inkivääri oli myös kuumeessa. Harmittaa, että lomalla joudutaan sairastamaan. Mutta ei mahda minkään. Hoivataan nyt pienoisiamme parhaamme mukaan!
tiistai 1. maaliskuuta 2011
sunnuntai 27. helmikuuta 2011
Antique
Antique
neilikat ovat ihan minun väriset:) Turhaan olen joskus vieroksunut neilikoita, nykyään ne usein löytävät meille. Olen puutarhaankin istuttanut harjaneilikoita. Kun asuimme Lehvätiellä samaa taloa Saaran, Karin siskon kanssa, siellä puutarhasta niitä löytyi joka penkin reunasta villiintyneenä. Ihania, talon alkuperäistä ikivanhaa perua.
Uusimmassa
pussukassa on orvokkeja, myös lemppareitani. Kunhan kevät ja kesä koittaa, lempikukkia löytyy vaan lisää;) Uuden kotimme puutarhassa kasvaa lempeä aniksen tuoksuinen ruusu, joka kukkii Aapon syntymäpäivien aikaan heinäkuun alussa. Alla on jonkun keskeneräinen ruusutyyny. Löysin sen parilla eurolla kirpparilta; oivaa materiaalia kasseihin. Miksihän tätä kirjontatekniikkaa muuten sanottiin? Ei ole ristipistoa.
Iltapäivällä
lähdimme mummalle kahveelle. Hänen luonaan on niin kotoisa ja rauhallinen ilmapiiri. Pojat menivät hallille jalkapalloa pelaamaan ja olimme liikkeellä vain Inkiväärin kanssa. Herkuttelimme mumman leipomalla omenapiirakalla ja luimme hänen kirjoittamaansa novellia. Mukava hetki yhdessä, lämmin halaus lähdön hetkellä!
Makoisaa sunnuntai-iltaa ja alkavaa lomaviikkoa:)
lauantai 26. helmikuuta 2011
Leppoisa lauantai
Lähes
katkeamatonta unta kello puoli yhdeksään. Mikä autuus! Aamupäivällä jalkkisharjoituksien kuskaajana ja lenkillä Karin kanssa. Ompelua ja vain olemista. Yllä Inkivääri tutkii poikien kanssa jalkkiskortteja. Karilla oli Laurin kanssa tiukka Monopolipeli. Tällainen leppoisa lauantai:)
perjantai 25. helmikuuta 2011
Tuuletusta
Hurraa, loma alkoi!
Aapo, Petteri -serkku ja Lauri tuulettavat loman kunniaksi. Jalkapalloa oli seuraavaksi luvassa ja niin huomenna ja seuraavana päivänä ja sitä seuraavana...Valmentajakin oli havainnut sitoutumisen asteen ja vihjaisi mahdollisuudesta siirtyä ikäluokan ykkösjoukkueeseen. Sekös sai miehen naaman hymyyn:) Minä olen havainnut, etä ruokahuolto on oltava ajallaan, ettei miehet lähde pelaamaan vaan tyhjin vatsoin.
Loma
tarkoittaa minulle tällä kertaa oikeasti lomaa, koska Karikin on talvilomalla. Suunnitelmissa on kyllerön vetoa=lepoa, liikuntaa ja yhdessä touhuamista. Pojilla on ehdotuksia: keilausta, hiihtoa, pulkkamäkeä, megazonea ja futista. Telinejumppasaliakin suunnittelimme vuokrata ystäväperheiden kesken. Alkuun pitää nukkua väsymyksiä pois. Jo vuosia meillä on miehen kanssa ollut tapana viikonloppuisin ja lomilla herätä vuoroaamuin. Toinen saa ottaa rennosti:) Jotkut ovat aikoinaan naureskelleet meidän vuorosysteemeille (vuorokakkavaipatkin;). Olen kuitenkin enemmän kuin varma, että olemme lukuisat riidat välttäneet tällä menolla.
Mukava
tunne on, kun tietää ystävän tulevan kylään. Tänään saimme päivittää kuulumisia ja todeta, että välillä lasten kanssa on, miten sanoisin...kysymysmerkkinä. Kummasti helpottaa juttelu siitä. Keidas arkiperjantain keskellä;) Uskon, että siksi myös blogitkin ovat naisten keskuudessa suosittuja. Se on melkein, kuin olisi kahveella kaverin luona. Oikea Juhla Mokka ja face to face voittaa kyllä silti vielä!
Eilen
miehen toimesta syntyi tuotemerkki. Hiukan täytyy kehaista, että hieno tuli. Nyt paperit lähtee Rekisteröintikeskukseen ja siellä päättävät kelpaako ehdotuksemme toiminimestä. Viikon päästä olen ehkä viisaampi.
Alla kirpputoritavaraa, josta jäi vielä iso korillinen tytönvaatteita koossa 62 - 74. Jos tiedät jonkun tarvitsijan, vinkkaa minulle;) Laitetaan hyvä kiertämään!
Mukavaa lomaa lomailijoille ja leppoisaa viikonloppua kaikille!
torstai 24. helmikuuta 2011
Majaisaa
Kiitos
kannustuksesta:) Viime päivinä on myötätuntoa sadellut suunnasta kuin toisestakin. Oikeasti se tuntuu tosi hyvältä. Pyykkivuoripostauskin sai aikaan neuvoja ja empatiseerausta. Eilen olin tärkeänä Uusyrityskeskuksella toiminimikonsultaatiossa. Hih, mikä sana. Sain hyviä ohjeita ja realistista näkökulmaa toiminimen perustamiseen. Tietenkin tällaisen pienimuotoisen yrittämisen kannattavuus on kyseenalaista. Mutta rahan kahinaa en luule ensisijaisesti kuulevanikaan suuressa mittakaavassa. Arkisesti voisi todeta, että jos nyt saisi ruokakasseja kotiin kantaa ja lapsille soppaa keittää, niin hyvä:) Tein hienon löydön kirpparilta. Joku innokas mummeli oli tehnyt 13 ristipistotyötä kesken jääneeseen liinaan. Siinäpä oivaa materiaalia kasseihin;) Kestosuosikkejani ovat myös 50 -60 -luvun värimaailmat, kuten tuo vihreä pitsi ja pieni kaitaliina.
Kosteusmittaaja
kävi tänään ja pitkän tovin mittaili. Vei kuivurit mennessään. Tietoja saadaan varmaan jonkin ajan päästä. Yläkertaretkeily jatkuu ja kaikesta ahtaudesta huolimatta siellä on ollut majaisaa ja kotoisaa koko perheellä. Aamulla on tungosta sängyllä, kun kaikki haluavat Inkivääriä halimaan ja vähän äitsykkää ja isiäkin. Mieleen tulee eilisen vanhempainillan sanat kohtaamisesta. Opettajat jakoivat aiheesta "Vanhemmuuden vahvistaminen". Hyvä, hyvä, puhuitte niin oleellisista asioista. Ruoasta, unesta ja välittämisestä. Ryhtiliikettä tarvitsen itsekin. Rehtori oli kyllä ihan paras, niin inhimillinen ja rehellinen, mutta auktoriteettiä ja ryhtiä löytyy silti.
Inkivääri leikkii yksinäänkin piilosleikkejä;)
Kivääritehtaalla
käsityökoulussa aloitettiin paperijakso. Teemme itse ja kokeilemme eri kuituja. Ensi kerralla varmaankin pellavaa ja munakennoja sekä muuta kierrätyspaperia. Omat kokeiluni kallistuvat pitsipaperin suuntaan. Onkohan tuo mummolatuunaus saanut yliotteen;)
Nyt nukkumaan...Kari sai korvatulpat vaihteeksi! Minä kuuntelen vanhan talon huokauksia ja lasten tuhinaa.
tiistai 22. helmikuuta 2011
Pyykkivuoren valloitus
Pyykkivuori
on valtava vesivahingon jäljiltä=kodinhoitohuone valtoimenaan mytyssä puolikuivia pyyhkeitä ja mattoja ja kuivaneita peittoja, jotka kuitenkin on pakko pestä. Jos olen vaikuttanut jotenkin reippaalta muuten, niin tässä kohdin pettää. Pyykkiä tulee meidän perheellä muutenkin jostain syystä tosi paljon. Jos olisin se kätevä emäntä, niin nimikoisin esim. pyyhkeet ja kun jonkun jehkiman pyyhe löytyisi pukuhuoneesta mytystä märkänä, tulisi armotta raksi seinään.
Pyyhkeitäkin siis ihan arkikäytössä on uskomaton määrä. Kun tulee äkillinen lisäys pyykkäykseen, meinaa meikäläinen herpaantua. Inkiväärin kanssa on vaikeaa mennä kellariin pyykkäämään, kun neitokainen pyrkii mielenkiintoisiin kiviportaisiin. Jossain ihmeellisessä välissä koetan keritä pyykkivuorta valloittamaan, useimmiten se saa minusta erävoiton. Kuten tänään:(
Kaikesta
huolimatta mieleni ei jää kuitenkaan sinne vuoren alle (ehkä, kun vuori on alakerrassa, eikä silmieni alla;). Tänään imuroitiin keskikerros Inkiväärin kanssa. Hän on jo niin sinut imurin kanssa, että kikattaen kelailee johtoa imurin sisään ja tärkeänä vetelee taas ulos, jatkaakseen samaa loputtomiin. Nyt neito on unilla ja minulla alkaa ompeluaika, ah! Bongasin muutaman tosi hyvän idean tänä aamuna eräästä blogista. Aion ideaa kehitellä ja saas nähdä mitä siitä syntyy...Kaikesta hehkutuksesta huolimatta ideat ja tuotokseni ovat maailmalla jo ajat sitten keksittyjä ja moni tekee hienompaa ja huolellisempaa jälkeä jne....Mutta no, tää on mun projekti ja teen sen niin kuin taidan ja nauttien:):)
sunnuntai 20. helmikuuta 2011
Pyhäpäivä
Pitkät
unet, raikas lenkki auringossa ja juonto jumalanpalveluksessa. Yksi kasseista valmistui ja kuvassa kokeilevan kudontajakson kuteen kanssa;) Mumma kylässä ja kotoisa tunnelma. Pino lehtiä mummalta ja Idols:ssa jatkoon Osku eli Ahti (Lahnaksi moitittu;). Osku on Antin eli siskoni miehen veikka. Inkiväärin unilevottomuus vaan jatkuu, syystä ei harmainta aavistusta. Onneksi oli tuo mun nukkumisaamu;)

tunnustuksen Kivimäen elämää -blogin MaMMelilta ja Syksymäen Hanna-Maaritilta. Voi, olin iloissani MaMMelin sanoista, jotka tunnustuksen perusteissa oli meille viidelle saajalle:" Kaikki nämä Bloggaajat saivat samasta syystä minulta tämän tunnustuksen: Kaikki te olette tuntuneet alusta asti tutuilta ja ystäviltä :)
Tunnustukseen kuuluu vastata viiteen kysymykseen:
1. Milloin aloitit blogin?
Joulukuussa 2010
2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?
Perheen arjesta ja juhlasta, käsityöintoiluistani, sisustuksestakin ja itselle tärkeistä ihmisistä ja uskosta
3. Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?
Vaikea kysymys, kellään muulla ei ole just tällaista perhettä:)
4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?
Miehen ja siskojen rohkaisu ja kotiäitiysajan tarve yhteisöllisyyteen:):)
5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?
Haluaisin oppia valokuvaamista lisää ja myös käsittelemään kuvia (ei liikaa...;) Haluaisin oppia myös itse valmistamaan bannereita!
* * *
Tavallaan
on erikoista, että muutamista blogien pitäjistä on tullut tärkeitä, vaikka muuten ei heitä tunnekaan. Tuo tuttuuden ja ystävyyden tunne on syntynyt rohkaisevista kommenteista ja aika ahkerasta kommentoinnista, mitä harrastamme puolin ja toisin. Tämä on uusi mahdollisuus luoda suhteita. Minusta tämä on veikeää ja mielenkiintoista;)
Uuteen viikkoon uusin kujein ja...huomenna tulee korjausmies ja kosteusmittaaja. Saa nähdä!
Ps: Kuulostelen vielä sinua Sirkku S. Voitit arpajaisissani!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






























