sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Hymy herkässä


                                                   Taiteiltiin Laurin ihanaiselle opelle yhdessä kevätlahja:)
Kesäloma
alkoi lapsilla:) Itse kalastelin jo viime viikolla fiiliksiä kesän alkamiseksi. Kun on töissä ja kevätjuhla on ohi, kainalossa oppilaiden lahjoja;) ja suloisia kortteja, on helppo julistaa työvuosi taaksejääneeksi ja riemuita lomasta. Näin kotiäitinä homma onkin hankalampaa. Kun lasten loma alkaa, se tietää enemmän ruoanlaittoa ja tietokonevaklaamista. Riitojen selvittelyä ja nukkumaanmenoaikojen kiinnipitämistä. Mutta...sehän kuuluu elämään ja koetan olla ottamatta moisesta hermoa... Joka päivälle olisi hyvä keksiä hieman urheilua ja muuta kuin tietsikkapelejä. Viereinen tekonurmi on aivan loistava...sinne pojat suuntasivat nytkin!




Kevätjuhla
oli herkkä hetki myös minulle;) Ihanaa oli vain istua penkissä ja aistia tunnelmaa. Tavallisesti sitä itse  on työn touhussa oppilaidensa kanssa. Ylimmässä kuvassa keskimmäinen poikamme Aapo soittaa luokkansa bändin kanssa Leijat -kappaletta. Ja olikin aivan huippu esitys, taidolla ja tunteella! Iloinen kitaristi siinä sitten hymyää loman alkua keskimmäisessä kuvassa. Ja alin kuva...aivan mahtava hetki, ekaluokkalaisemme opettajan halauksessa. Juhlassa kukitettiin ja lähtölaulettiin maailmalle koulumme ensimmäinen koko peruskoulunsa suorittanut luokka. Minä vaan vetistelin penkissä, heitäkin olen opettanut vuosia. Onnea Valtteri -kummipoikamme, olet lomasi ansainnut! Lenna rohkein siivin eteenpäin:) Alla kuvassa Valtteri kitarassa:) Ja sen alla Veera -kummitätimme juontajana Villen kanssa.



Kesäfiilikseen
päästiin toden totta Alavudella Isto -serkun ylioppilasjuhlissa. Komea ja iloinen juhlittava menee armeijaan kesällä. Hauskaa oli juhlissa ja aivan liian mahtavia herkkuja;)


                                                                                 Mumma ja Isto
                                                                      Poikaserkkuja kerrakseen


                                                               Hiukka komea esikoisemme

torstai 2. kesäkuuta 2011

Leipureita kerrakseen


Aamulla
heräsin siihen, kun Lauri tuli kysymään: "Paljonko ne kaksi viivaa tarkoittaa voissa?" Pikkumies oli ryhtynyt aamutuimaan pikkuleivän paistoon:) No, se leipomustauti taisi tarttua minuun ja Inkkuunkin; Britakakun päräytimme helatorstain ja kesäkuun kunniaksi.




Lime-valkosuklaarahkan
alla on omasta maasta haetuista raparpereista hilloketta. Päällä ensimmäisiä suomimansikoita ja kiiwiä. Näiden päälle nostin vielä toisen marenkipohjan. Karin veljen perhe tuli mummunsa kanssa iltakahveelle. Ja kaikki tuhottiin;) No, pyörähti Saarankin pesuetta siinä herkkupöydässä.

                            Talo alkaa hiljenemään, yksi kunnon koulupäivä enää:)

keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

Taukojen keräilyä



Voi
ihanuutta tätä lämpöä:) On nautittu lempeästä lounatuulesta ja puuhattu pihalla. Yrtit saatiin ruukkuihin, kasvimaa kitkettyä ja kesäkurpitsan sekä avomaankurkun taimet harson alle. Sipulit olivat kasvaneet niin kovaa vauhtia, että varret jo taipuivat harson alla. Hyvä oli huomata, että toisaalla kasvavat retiisit olivat täynnä ötökänsyömiä, kun harson alla olevat taimet ihan puhtaita ja napakoita:) Herneet ovat myös hyvällä alulla.



Päivän
kruunasi retki Elina -ystävän luo. Herkuteltiin ihanalla patiolla ja leikitettiin Inkivääriä. Kesäsaunailtaa suunniteltiin Kerttu -ryhmälle ja puutarhaa kierreltiin. Kamera unohtui kotiin, joten nämä puutarhakuvat ovat omasta pihasta. Nuo koristeomenapuut hengästyttävät upealla loistollaan:)


Lempikolumnistini
Aino Suhola kirjoitti tänään lehdessä: "Alan kerätä taukoja. Tuoksuttelen tuomet, pihlajat ja syreenit...Istun sateen jälkeen porraspuulle, avaan sylini suvituulelle ja annan mustarastaan nuohota sieluni."


Lempeitä yöunia, kuuntelen naputusta kellarista...Kari ja Lauri rakentavat laivaa;)

maanantai 30. toukokuuta 2011

Tuoksua


Mikähän
voisi kuvata sitä ilon tunnetta, kun koko perhe majailee olohuoneessa ja isommat veljekset soittelee yhdessä kitaraa. Inkivääri möyhentää jokaisen kainalossa, Kari makaa lattialla tapansa mukaan ja Lauri liihottelee paikasta toiseen ja suu käy. Ei siis mitään ihmeellistä tehdä, ollaan vaan. Ilon tunne on varmaan osa kiitollisuutta, jota tunnen vaikka maallisesti ajateltuna ei ehkä siihen olisi aihetta...Alla kuva tämän päiväisistä musisoinneista ja kyllerönvedoista.



Viikonloppuna
saimme Savitaipaleelta asti rakkahia ystäviä, Sannan ja Pasin perheen kylään. Sain ihania tuliaisia, torimummoilta sormustinkukan taimia, mustikka -ja kanttarellipiirakkaa sekä itsevaletun kynttilän ja extrahienoja korttipahveja. Kun näin luettelee tulee mieleen lapsuuden päiväkirjamerkinnät; joululahjat ja syntymäpäivälahjat kirjoitettiin silloin tarkkaan muistiin. 


Istutin
kuistin kaiteille kesäkukat, pelargonioita, lumihiutaletta ja ahkeraliisaa. Sain tosin ystävänvinkin Sannalta, kun istutin yhteen paahteen ja varjon kukkia...Täytyy siis kastella toista reunaa enemmän kuin toista;)


Nyt
on herkullinen aika; omenapuut kukkivat, upeat koristeomenapuut ovat juuri puhkeamaisillaan roosan ja punan hohtoon, syreeni aloittaa tuoksuvan kukintansa ja jopa alppiruusu on ihka ensimmäiset nuppunsa avaamassa kohta. Kasvimaalla on kova kasvuvauhti, retiisit pisimmällä ja salaatitkin hyvällä alulla. Maa on saanut kastua kunnolla, joten koko ajan tapahtuu. Nautin kaikin aistein! Inkivääri on hehkutuksessa mukana. Oih, hänkin huokailee mamin perässä:)




                                                Aurinkoa päivääsi!

torstai 26. toukokuuta 2011

Ilon pisaroita



Pihan
kyyhkyläiset:) Lintujen kylpyaltaan Marita -naapuri on tuonut Hollannista asti. Kansainvälisiä kylpyjä linnuillemme;) Muutama kuva puutarhasta ja sitten kerron teille tarinan.





Jokaisen
poikasemme kohdalla on jossain vaiheessa kasvua iskenyt vanhemmanväsymys. Mielessä on pyörinyt ajatuksia, miten tämä on vain niin hankalaa. Juuri tällaisina hetkinä olen jakanut tunnelmia ystäville ja hassulla tavalla useana kesänä rakkahien sukulaisystävien luona Norssktassa, saaristossa. Siellä huomasin toistavani itseäni jokaisen kohdalla tietyssä vaiheessa lapsen elämää, noin 3- 5 ikävuoden paikkeilla. No, ihan heistä on mahtavia miehiä kasvanut;) Haasteitta ei toki tänäkään päivänä päästä ja ei kait se ole tarkoituskaan.


Kerran
Minna eli miehen veljen vaimo, sanoi viisaat sanat (useinkin sanoo:). Joskus vielä iloitsette tuosta pojastanne, kun hän pyytelemättä tulee vaihtamaan auton renkaanne. Niinpä, juuri tämä poika Lauri on tekeväinen ja touhukas mies. Olin tuonut hänen pyöräänsä sisäkumen ja vannenauhaa, jotta Kari voi illalla laittaa pyörän kuntoon. Koulusta tullessaan poika puuhaa jotain pihalla, kyselen, mitäs siellä hommaat. Iloinen virne kasvoillaan poika: " Laitoin sen sisäkumen paikoilleen ja sitä nauhaa!" Aikamoinen seitsenvuotiaaksi. Oli kiristänytkin niin hyvin renkaan paikoilleen, ettei isän voimia tarvittu.

Puheen
lisäksi Inkiväärin on vallannut lauluvimma. Yksi aamu hän kantoi laulukirjaa kuistinportaalle ja alkoi hoilaamaan kovalla ja selkeällä äänellä. 


Sain
huovutustyöni valmiiksi. Kuvassa siintää Tallisaari, Aitta eli Siilisaari ja taaimpana Hoikkasaari. Tallisaaressa on puuhamaamme, aittoja, savusauna, kota ja nyt siskon perheen mökki valmistumassa. Lapsuuteni kesämaisemissa Savonlinnassa:) Tallisaareen pappa vei kesäisin lampaat laiduntamaan. Oli kiva tehdä villasta tämä työ, noiden ja nykyisten Simo -serkun lampaiden kunniaksi! Haaveilen kirjailevani työhön vielä kuoveja.


Olin
viikonhenkilö:) Välillä tuntui etten ollut sanojenmittainen, väsymys iski ja hermo oli heikko. Murheita on viime aikoina ollut muillekin jakaa, joten kun samaan aikaan passaa Inkiväärin levottomat yöunet ja jonkun poikasen kiukkuhetki, seuraukset eivät ole hemaisevat...


                                             Opettelen taipumaan valoon.  

maanantai 23. toukokuuta 2011

Rantabileet


"Olen
Hermanni Touko, just viisivuotias ja ihan mahtava hemppu!" Kummipoikamme vietti hauskat synttärit Vääksyn uimarannalla ja emmehän me malttaneet pysyä poissa juhlista:)




               Lapset asustivat Vesijärvessä ja Inkiväärinkin olisi tehnyt mieli veteen;) 

                                             
                                                     Hevisaurus -kakku:=)


             Riikka -siskon ihanat herkut, lammaspiirakkaa ja vadelmakakkua:P


               Sisko ja sen mies, ihan parhaat lauluntekijät. Meidänkin pojille on omat biisit:)


   Juhlien jatkot Myllytiellä, Hermannin kotona. Inkivääri sai ihanaisen kastelukannun:)


                      Tua -kaveri oli ihan paras hovineito Inkivärille;)


                                               Siskon kaunista keittiötä.



             Kiitos Myllytien rakkahille! Ensi kerralla Tähkä Tuutikistakin enemmän kuvia:)
                                           Just näin kaunista viikkoa kaikille!