sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Leikkiä ja mielenlaatua



En
halua kasvaa ihmiseksi, tuumasi Inkivääri 3v., kun juttelimme, että hänkin on sitten joskus aikuinen nainen. Jonkin kertomassani ei innostanut pikkuneitiä ja hän totesi, olevansa mieluummin ihan pikkuinen karhuvauva. Ihmiseksi kasvaminen, sehän onkin kovaa hommaa, Inkerikin sen jo aavistaa ;) Koululaisemmekin joskus ikävöivät päiväkotiaikoja, kun silloin sai vaan nukkua päiväunia kesken päivän. No, silloinhan se oli lapsista sitä tyhmintä hommaa.

Välillä
töissäkin tuntuu, että pikkuiset eppuni mieluummin leikkisivät päivät pitkät. Ihan aito tunne ja varmaankin relevantti toive. No, siksipä ensi viikolla onkin leikkitunti. Palkitsen lapsia leikkihetkillä. Leikkien seuraaminen on muuten ihan parasta observointia. Höh, mikä aikuistermi.

Minä
yritän palkita itseäni täällä kotona tulevalla seesteisellä mielenlaadulla. Nimittäin keskimmäinen pojistamme muutti jo syksyllä työhuoneeseeni. Hän kantoi kaikki tuhannet askarteluvärkkini yläkertaan talon pienimpään huoneeseen. Siellä ne ovat odottaneet valtavissa röykkiöissä tähän asti. Eilen tartuin toimeen ja aloin raivaamaan. Tuli mieleeni ne ameriikan hamstraajat. Olen kerran törmännyt televisiossa ohjelmaan, jossa ammattiraivaajat siivoavat hamstraukseen sairastuneiden ihmisten koteja. Huh, talot ovat olleet jo oikesti vaarallisia omistajilleen. Ihan tästä ei ole minulla kuitenkaan kyse ;)


Löysin
tavaroiden seasta kasan hyviä ideoita töihin. Homma alkoi edetessään jopa innostaa minua. Paikka siistiytyi silmissä ja mielenlaatu rauhoittui, heh! 

Loppuun
kuva, jossa häämöttää taulu Budabestistä. Teetimme sen yhdestä onnistuneesta otoksesta muistoksi 15v. hääpäiväreissultamme. Ensi kesänä täyttyy 20v., wau! Nyt on mietinnässä, minne matkaisimme sen kunniaksi. Vinkkejä otetaan vastaan!

6 kommenttia:

Peppi kirjoitti...

Konkreettinen raivaaminen on selkiyttää kyllä myös päänuppia :) ja hyvä mieli kaiken lisäksi.
Miekin olen hamstraajia joskus katsellut - ihan karseita koteja.Hui.On kyllä tavaraa omassakin työhuoneessa, mutta onneksi ei ihan vielä ihan silleesti.
Aikas ihana teillä suunnitella häämatkareissua! Varmasti keksitte kivan kohteen :)

Mine kirjoitti...

Menkää Lissaboniin, se on ihan ylikaunis! Olimme siellä minun Karini kanssa toissa kesänä hääpäivää viettämässä. Lue alkaen täältä: http://tuhatjayksitarinaa.blogspot.com/2011/07/34-tarina-lissabon-alku-kaiken-kauniin.html

Katja kirjoitti...

Minä tahtoisin käydä Irlannissa, joten käykäähän siellä ja kertokaa millaista oli :)

Anonyymi kirjoitti...

Joko teillä tulee 20 v. täyteen, niin se aika vaan hurahtaa. Kyllä sitä sietääkin juhlia.

tv Leena

Kirsikka kirjoitti...

Leikkiä, sitä toivoisi lapsille niin pitkään kuin mahdollista. Kuulostaa hurjalta, kun monet alaluokkalaiset eivät enää leiki, itse muistan että vielä viidesluokkalaisenakin puin barbeja...Tavaraa kertyy vähän huomaamatta, etenkin jos on vähänkään käsillätekijän vikaa. Olen monesti miettinyt, kuinka paljon minulla olisi vähemmän tavaraa, jos en tekisi lainkaan käsitöitä. Tosin olen viime aikoina todella aktiivisesti käynyt läpi varastojani ja pyrkinyt jättämään vain kaikkein tarpeellisimman. Toissapäivänä kävin taas kangaslaatikoita läpi, josko jostain raaskisi luopua...kun ompelukin on nykyään niin harvinasta herkkua :)20 vuotta naimisissa, se on hieno saavutus, sitä kannattaakin ehdottomasti juhlistaa :)

Anonyymi kirjoitti...

Minun poikani parahti kolmevuotiaana:"Minusta ei ikinä tule aikuista, minusta tulee MIES." Kyllä on perheen naisväellä riittänyt iloa tästä kommentista. Ja riittänee vielä vuosia.

Toisekseen kysyisin, oletko pitkään säilyttänyt kankaita noissa smartboxeissa? Minä laitoin tänä syksynä kankaita vintin hiiriä pakoon smartboxeihin, mutta niiden laatikoiden muovinen haju hiukan epäilytti. Tarttuuko haju kankaisiin? Joskus mulla on ollut tiiviissä muovilaatikossa kankaita, ja ne ovat lopulta olleet käyttökelvottomia, kun muovin haju on pinttynyt kankaisiin. Mutta siitä on aikaa - nuo smartboxit tuntuivat kyllä muuten laadukkailta. Pahvilaatikko olis paras - mutta ne hiiret... pissivät puolestaan yhden laatikollisen kelvottomiksi.