torstai 26. toukokuuta 2011

Ilon pisaroita



Pihan
kyyhkyläiset:) Lintujen kylpyaltaan Marita -naapuri on tuonut Hollannista asti. Kansainvälisiä kylpyjä linnuillemme;) Muutama kuva puutarhasta ja sitten kerron teille tarinan.





Jokaisen
poikasemme kohdalla on jossain vaiheessa kasvua iskenyt vanhemmanväsymys. Mielessä on pyörinyt ajatuksia, miten tämä on vain niin hankalaa. Juuri tällaisina hetkinä olen jakanut tunnelmia ystäville ja hassulla tavalla useana kesänä rakkahien sukulaisystävien luona Norssktassa, saaristossa. Siellä huomasin toistavani itseäni jokaisen kohdalla tietyssä vaiheessa lapsen elämää, noin 3- 5 ikävuoden paikkeilla. No, ihan heistä on mahtavia miehiä kasvanut;) Haasteitta ei toki tänäkään päivänä päästä ja ei kait se ole tarkoituskaan.


Kerran
Minna eli miehen veljen vaimo, sanoi viisaat sanat (useinkin sanoo:). Joskus vielä iloitsette tuosta pojastanne, kun hän pyytelemättä tulee vaihtamaan auton renkaanne. Niinpä, juuri tämä poika Lauri on tekeväinen ja touhukas mies. Olin tuonut hänen pyöräänsä sisäkumen ja vannenauhaa, jotta Kari voi illalla laittaa pyörän kuntoon. Koulusta tullessaan poika puuhaa jotain pihalla, kyselen, mitäs siellä hommaat. Iloinen virne kasvoillaan poika: " Laitoin sen sisäkumen paikoilleen ja sitä nauhaa!" Aikamoinen seitsenvuotiaaksi. Oli kiristänytkin niin hyvin renkaan paikoilleen, ettei isän voimia tarvittu.

Puheen
lisäksi Inkiväärin on vallannut lauluvimma. Yksi aamu hän kantoi laulukirjaa kuistinportaalle ja alkoi hoilaamaan kovalla ja selkeällä äänellä. 


Sain
huovutustyöni valmiiksi. Kuvassa siintää Tallisaari, Aitta eli Siilisaari ja taaimpana Hoikkasaari. Tallisaaressa on puuhamaamme, aittoja, savusauna, kota ja nyt siskon perheen mökki valmistumassa. Lapsuuteni kesämaisemissa Savonlinnassa:) Tallisaareen pappa vei kesäisin lampaat laiduntamaan. Oli kiva tehdä villasta tämä työ, noiden ja nykyisten Simo -serkun lampaiden kunniaksi! Haaveilen kirjailevani työhön vielä kuoveja.


Olin
viikonhenkilö:) Välillä tuntui etten ollut sanojenmittainen, väsymys iski ja hermo oli heikko. Murheita on viime aikoina ollut muillekin jakaa, joten kun samaan aikaan passaa Inkiväärin levottomat yöunet ja jonkun poikasen kiukkuhetki, seuraukset eivät ole hemaisevat...


                                             Opettelen taipumaan valoon.  

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ihana tuo huovutustyö! Huovutin muistaakseni joskus Rantasalmen mökin järvimaisemasta vähän samanlaisen "taulun" :)

- Madle

Peurankello kirjoitti...

Madle: Kummityttö/täti telepatiaa;)

Sirkku kirjoitti...

Pitää ihan ottaa harkintaan tuollainen "viikon henkilö" -taulu.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos Tiina ihanista kirjoituksistasi,elämänläheisistä kuvista....taipuu valoon, muttei katkea!! Päivät pitenee ja valo lisääntyy todella hermoja raasta-
van, pimeän ja ankean talven jälkeen. Jospa vielä
löytyisi uskoa tulevaan! Eilen saimme pitää vie-
raanaamme "Itukan"-toimittajaa ja kuvaajaa. Juttua seuraa...kenties kuunvaihteessa..?
Siunausta kolmen pojan ja yhden tytön äidille ja hyvän miehen vaimolle! t: 3 tytön ja 1 Laurin
ja 2 hyvän vaimon mies

Anonyymi kirjoitti...

Lauria olen aina ihaillut, niinkuin koko katrastasikin. Terkut Laurille hyvästä teosta! Ja onhan se ihanaa, että tuo laulaminen siirtyy polvelta polvelle. Ehkä joskus esitän duettoa Inkerin kanssa. Minä lauloin lapsuudenkodissani kaikki veljeni väsyksiin. Oli taas iki-ihania kuvia ja koskettavaa tekstiä. Une

selma kirjoitti...

Kaunis teksti ja kuvasi myös! Voimia unettomiin öihin ja iloa päiviisi!