torstai 30. joulukuuta 2010

Sisko ja sen veli


Lapset

kieppuu ja riehuu. Inkiväärikin kiljuu, hihkuu, taputtaa pikkukäsiään ja pomppii sohvalla. En ole harrastanut ohjelmatoimistoa tällä lomalla ja se alkaa näkyä. Onneksi serkut ovat pelastaneet välillä pulasta. Tänäänkin pojat olivat porukalla Hipposhallilla heilumassa. Nyt täytyy kaivaa luistimet esiin ja patistaa jäälle. Huomenna on onneksi rakettikuviot. Karin siskon mies keksi mukavan idean, salibandyä koko sakilla ennen rakettishowta. Koulun mäkeä on laskettu, mutta hiihtohommat ovat korkkaamatta. Syy lienee laiskoissa vanhemmissa;)




Sain

ihanan puhelun siskoltani, pikkuäidiltä. He olivat kotiutuneet sairaalasta ja totuttelivat uuteen elämään. Kaikki tuntui olevan niin herkkää ja hentoa. Eppu -pikkuinen tuhisti siinä ja puhelimen läpikin välittyi se ihme, mitä hän syntymällään ja elämällään luo. Siinä jää sanattomaksi, kun ajattelee kuinka kaikki voikaan hänessä olla jo niin valmista. Tässä ruusu pikkuiselle ja Inkiväärin ilo!


5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tässä taas puolta yötä blogisi äärellä. Hellyttäviä kuvia ja tasokasta tekstiä. Une

Aamukahvi kirjoitti...

Kone auki ja ekana tänne=)
Taasen hyvät kuvat, onnistuneet otokset.
Mukavia lomalaisten juttuja.
Teillä on niin reippaat pojat ja
ihana pieni neiti.

Mukavaa vuodenvaihdetta!

Peurankello kirjoitti...

Une ja Aamukahvi: Voi kiitos rohkaisuista! Uusi päivä on lämpöistä alkaa niiden kanssa.

Wilhelmiina kirjoitti...

Ihania kuvia :) <3
Ja hyvää uutta vuotta!

Peurankello kirjoitti...

Wilhelmiina: Sinulle samoin iloa Uuteen Vuoteen ja vieläkin idearikkaampaa kädentaitojen vuotta! Voikohan se sun kohdalla enää runsaammaksi muuttua;)