maanantai 25. heinäkuuta 2011

Saari

 

Elo
saaressa, metsän keskellä, kaukana kaikesta oli hieno juttu taas. Lähes kaksi viikkoa hujahti kuin hetkessä. Aamu-uimaan, mustikkamättääseen keräämään puuromustikat ja kahvi ja puuro tulille. Useasti Riikka- sisko vei pikkuInkun jo aamutouhuille ja minä sain nukkua vielä, ah! Kun lapsosetkin kömpivät pesistään, aitasta ja teltasta meitä oli parhaimmillaan kahdeksan aikuista ja yksitoista lasta.


Temppupuistoja
ei tarvita, totesimme me aikuiset;) Esikoinen ehkä kaipasi sähkökitaraansa, mutta muut keksivät kyllä tekemistä.                                                










 

Hommiakin
todistettavasti tehtiin, minäkin jopa tervamaalia sain aitan ulkovuorauksen pintaan. Riikka -sisko oli ahkera, kun Inkivääriäkin huolehti niin paljon, järjesti meille jopa vapaailtapäivän. Torille ja herkkukuhaa syömään. Sain Karilta pellavamekon, Parikkalan piikojen ompeleman;)






Välillä
iltaisin pidettiin iltaohjelmaa, lasten esityksiä, arvauskilpailuja ja notskilaulujakin:)




Tiskivuorot
pyörivät jämäkästi ja saaren lemmikitkin saivat erinomaisen huolenpidon!






                                      Hei, hei saari, ensi kesänä jälleen!

Kuvaajina: Eero ja Tiina Turunen  

sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

Kallion kyljessä ja veden sylissä


Olin
kuin lapsi, ei huolen häivää ja vedessä asuen. Titta -kälyni oli järjestänyt syntymäpäivänsä upealle Leirikalliolle. Koko viikonlopun ajan ystäviä virtasi juhlimaan rennosti ja nauttimaan kesän parhaista lämmöistä. Juhla kuvaa hyvin Tittaa, avoin syli ja sydän toisia kohtaan. Olet kullan arvoinen, kälyni mun:)



                        Korkean jyrkänteen kohdalla on Suomen järvien syvin kohta, 95 metriä. Päijänteen Ristiselällä:)

                                Herkkä runopolku. Bongaatko Seran, serkkujen koiruusihanuuden.

Jään
pienelle blogitaolle, kun lähdemme Saimaan aalloista ja saarielämästä nauttimaan. Tarpeellista tietokonetaukoa myös samaan syssyyn;) Inkiväärin kuvan myötä mukavia kesäpäiviä:)

                                                      Kuva: Aapo Turunen
                                                                      
                                                                     

perjantai 8. heinäkuuta 2011

Ihan parhaita


Ihan
parhaita kesän hetkiä. Torille aamukahville tukka pöllyssä. Mansikat kainalossa kotiin ja poikain kanssa perkaamaan.



Päiväunien
jälkeen ystävien kanssa rannalle. Polskinnan jälkeen pallottelemaan nurmelle. Pienet kirmaa itsensä uuvuksiin ja sitten pötkötellään ja hajotellaan pilviä;)






Ollapa
hän, pikkukuningatar;) Kantajia riittää!


                                          Isi on lomalla, se on ihan parasta!

keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

Kukkasia kaikki

Pihan
kaunottarista keräsin kimpun sisälle. Yllätyin, kun päivänliljatkin ovat kestäneet muutaman päivän lakastumatta:) Tämä hetki kesästä on ihana, kukkia kaikkialla. Kari keksi lenkillä, että kerätään kimppu naapureillekin. He tulivat kuukauden reissulta kotiin ja jälleennäkeminen oli riemukas. Oli niin jo ikävä heitä!


Tämä
on harvinainen kuva, minä pötköttelen sohvalla. Mutta ilmeilyt ovat jokapäiväisiä;)

                                                        Hän on kaunis:)

tiistai 5. heinäkuuta 2011

12 vuotta sitten oli jännittävät hetket


Päivänsankarimme
Aapo juhli eilen 12 -vuotisjuhliaan:) Juttelimme siitä, miten 11 -vuotias on paljon vähemmän kuin 12 -vuotias;) Joku juju on juuri tuossa vaiheessa. Yllä kuvassa Aapo poseeraa suuren idolinsa Babatunde Wusun kanssa. Hän on JJK:n taitava kärkijalkapalloilija, aivan mahtava persoona. Lämmin ja helposti lähestyttävä. Tunde oli naapurissamme kylässä ja niinpä futaajamme pääsi pallottelemaan idolinsa kanssa.



Aapo
on myös lämmin ja huolehtivainen isoveli. Suhde Inkivääriin on erityisen läheinen. Inkun ensimmäisiä sanojakin oli "Aapo":) Välillä kaikki veljet ovat Aapoja.


Jos
Aapo ei ole pelaamassa jalkkista, hän on fb:ssa. Myös ahkera leipoja ja lätynpaistaja hän on. Kuvassa valmistuu menestysmökkeröitä.


Hän
on myös pohtija ja tunteellinen, herkkä kaveri. 


Syntymäpäivillä
tarjottiin myös tuoretta ananasta ja mansikoita, kuten 12 vuotta sitten. Silloin oltiin päivällä herkuteltu niitä ja sitten se tapahtui, kaksi viikkoa etuajassa, tuo ihana poika lähti syntymään!
                                                                  

perjantai 1. heinäkuuta 2011

Ihania mummoja ja hikipisaroita


Ihanat
mummot, papat, lapsiperheet ja muut immeiset kyselivät tänään minulta kaikkea mahdollista. Syy selviää rintapielessäni olleesta "Staff" -merkistä. Olin ja olen tulevan viikonlopun infoihmisenä Vapaakirkon kesäjuhlilla. Oli kerrassaan kiva päivä:) Hiki lensi ihan kaikilla, mutta mukavata oli. Kameraa en arvatenkaan kuljettanut mukana, joten tänään kuvat ovat muisteluita juhannuksesta saarivaltakunnassa.

 Hemppu -serkku odottaa...
 tietysti Janne -mestaripaistajan lettuja (huom. aamupalaksi;)
 Inkiväärin ja Laurin heppa-aitausleikit
 Hemppu aitan polulla
Ihanaiset Tua ja Eea -ystävät ja Tähkä -serkku

Nyt on ihan pakko heittäytyä unten maille. Huomenna uusin kujein helteeseen mummoja halimaan:)

tiistai 28. kesäkuuta 2011

Silosaaren mansikat


Muistan
lapsuudesta, että parhaimmat metsämansikat olivat Silosaaren myllyn tuvan takana. Mylly on isäni synnyinkoti ja rakas paikka myös meillekin. Toivo -pappa kantoi lapset vuorotellen myllyn savusaunasta tuvalle ja luki Isä Meitää. On muuten hieno juttu, että meidänkin kodin kasvimaan reunalla on hyvät metsämansikka-apajat.

                                                               kuva: Eero Turunen           
                               Inkerin suukkosuuhun katosivat mansikat pikavauhtia:)



Anisruusun oikea nimikin on hakusessa, tiedätkö sinä? Tuoksuu oikeasti ihanan voimakkaasti anikselle.


                                                Veljet ovat parhaita kavereita:)