sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Sukurakkautta


Hih,
alkaa olla jo vakio, että ensimmäisessä kuvassa on keväät hehkuvat kukat. Ulkona ei kylläkään näytä yhtään keväiseltä, vaan lunta tulee kaiken aikaa. Lumitöitä ollaan tehty aamuin illoin. Minulla oli onni saada pitää rakas tätini kylässä. Päivitettiin vuosien kuulumiset ja tunnearkku täyttyi piripintaan. Olen niin sukurakas, että ihan kuin se osasto sydäntä olisi ollut liian pitkään tyhjillään ja nyt saanut lämmintä täytettä. Serkkujen kesken on haaveiltu pitkästä aikaa tapaamista ensi kesälle. Ihan odotan sitä!


Nämä
kaksi sisarusta ovat lähentyneet toisiaan viime aikoina. Inkivääri hyväksyy isoveljen paremmin kaverikseen ja isoveli taas osaa paremmin joustaa pienen oikkujen kanssa. Pikkusiskotättähäärä osaa kyllä komentaa vaikka koko taloa. Kuviteltuja leikkikavereitaankin, jos ei muita ole lähettyvillä. Ensi viikolla tiedossa monenlaista, töissä tarvitaan tilannetajua, rakkaudellista ongelmanratkaisua, herkkyyttä ja lujuutta. Kerttu -ompeluseuramme kokoontuu myös ja saan ladata nauruenergiaa :D Näillä mennään!

1 kommentti:

Aatsa kirjoitti...

Moikka Tiinuli! Kun oma tietskarini on aivan tiltissä niin on sinunkin blogin seuraaminen jäänyt vähälle. Hienoa, että olet jaksanut kirjoitella ja kuvata.
Kirjoittelen tätä Pielaveellä ystäväni Hannu Jäälinojan kotona hänen koneellaan. -Kohtahan me tavataankin, sillä yritän ehtiä teille Jyväskylään maanantai-illaksi. t.Aatsa