perjantai 30. syyskuuta 2011

Lämpöä ja lenkkiä

 
Oi
mikä lämpö:) Villatakit vain helmuten viipotettiin Inkiväärin kanssa menemään. Ei haalaria, ei kuriksia ja rukkasia, ah. Tämä viikko on muutenkin ollut vilkas, mieskin valitti, kun olen lähes joka ilta menossa;) Oli palaveria, Kerttu -iltaa ja käsityökoulun lasinsulatusta. Sain ensimmäiset työt valmiiksi:)




 


Inkivääri
on meidän rakas, oma touhutätsykkä. Saa kaikki hyvälle mielelle. Tänään siivoojana:) Nyt mies hoputtaa lenkille...siis bye!

 Lempeää viikonvaihdetta!

tiistai 27. syyskuuta 2011

Naisia ja omakuvia

Naiset
on ehkä luotu niin, että kun he kohtaavat ja saavat puhua, niin he voivat sitten paremmin:) Sain tänään luokseni Riikan, uuden ystäväni. Ja meillä ei meinannut aika riittää, niin olimme kokeneet samankaltaisia asioita. Riikan löydät kahdesta upeasta Creative Hands ja DekoRii -blogeista. Toisesta blogista on linkki toiseen.




Herkuttelimme
ruusukaalisalaatilla. Opin tänään, että se on toiselta nimeltään brysselinkaali. Riikalta sain tuomisena valkoisen callunan. Juuri kun olin haaveillut ulos niitä sammaljuttujen kaveriksi:)



Taitaa
olla hyvä päivä, kun tohdin laittaa muutaman omakuvan tänne. Kävin Katriinan -kaupalla ja löysin sieltä vanhan vintage -paidan, jonkun itse ompeleman.



Sitten
menoksi ja naistenillan suunnittelutiimiin palaveriin rakkahalle Mikki -ystävälle. Hänellä on yksi kauneimpia koteja!


Ruusuja teillekin puutarhastani!

maanantai 26. syyskuuta 2011

Viluvilttejä ja pikkupuita


Inkiväärin
uusi isojen tyttöjen sänky kaipasi päiväpeittoa. Kaivelin kangasvarastoja ja sieltähän se löytyikin makuuhuoneen taivaansiniseen seinään sopiva kangas. Laitoin peittoon takakankaaksi ystävältä saadun villakankaan, jotta peitto pysyisi hyvin paikoillaan. Sisään kierrätin kulahtaneen ja vanhan lasten täkin. Aika kesäinen tunnelma peitossa:)


Viikko
alkoi ihanalla auringon paisteella. Olemme nauttineet niin sisällä kuin ulkona. Olen kaivanut vintiltä villapaidoista kokoamani viluviltin esiin. Se on sohvaperunoiden suosiossa;)






Pihamaalla
touhuttiin Inkun kanssa, hän kasteli suihkupullolla niin itseään kuin kukkiakin. Minä taiteilin vielä toisen sammaleisen pikkupuun. Aikas kivaa puuhaa!



Mitähän seuraavaksi;)

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Pikku puu



Leppoisa
lepopäivä kruunautui puun istutuksella. Eilisen metsäretken sammalaarteista syntyi puu ihanan Pikku-Ketun puuhamaa -blogin innoittamana. Kiitos Peppi hauskasta ideasta:)Tämä puu syntyi tukemalla oksa kiven murikoilla ruukkuun. Sitten oksan nokkaan muovipussipallo, jonka sisällä oli rutattua sanomalehteä. Sammaleet päälle sitoen ihan ompelulangalla. Säästyy rautalankaa ja muutenkin lanka uppoaa sammaleeseen hyvin. Puun juurelle loput sammaleet ja pihan periltä muutama sieni ja käpynenkin. Sitten vaan miesväkeä ihailemaan aikaansaannosta!

Niin
mukavaa tämä touhu oli, että taidan istuttaa toisen pienemmän puun myös. Mitähän muuta hauskaa keksisin? Illan mukava hetki oli piiitkä lenkki Pia -ystävän kanssa. Tätä lisää:) Öitä ystäväiset!

lauantai 24. syyskuuta 2011

Ah metsä rakas!

Me 
kaksi, Lauri -poika ja minä pääsimme tänään metsään ihan rauhassa. Ja voi, kyllä me niin nautimmekin. Juteltiin, samoiltiin pehmeillä sammalmättäillä, tehtiin löytöjä ja kerättiin hieman materiaalia syysistutuksiin. Sienikorikin oli kainalossa, mutta löytöjä ei tällä kertaa sinne tullut.




Metsästä
suuntasimme lähes koko perheen voimin mummalle kylään. Pienet jäivät sinne hoiviin ja me Karin kanssa lähdimme lenkille:) Ah, mieli sai hoitoa. Eiliset murinat unohtuivat sinne metsään. Mumma teki meille ihanaa ruokaa ja saatiin viettää kiva hetki yhdessä. Seuraavat kuvat ovat kylläkin kotoa.



Syystapahtumasta 
jo silloin aikoinaan ostin nuo kaksi iloista patalappua. Ne vain ilahduttavat minua, varsinaiseen kutsumukseensa en ole vielä raaskinut käyttää. Neulomus on ensimmäinen yritykseni palmikoiden maailmassa. Kuvasta tuo lehden ruskea myssy on työn alla, harmaana tosin minulla.


                                                     Väriterapiaaaa:)

perjantai 23. syyskuuta 2011

Mielenmuutosta


Aamu
ja oikeastaan jo yö olivat katastroofeja:( Inkivääri valvotti ja viimein sitten herätti kuuden jälkeen. Kun kampesin itseni sitten ylös sain käydä kipakkaa keskustelua nuorimman poikalapsen kanssa vaatteista. Kun tallustin keittiöön esikoinen oli tiputtanut suodatinpussin pitkin lattiaa ja yritti kyllä korjailla sitä. Sitten hän huolettomasti totesi, etten ollutkaan pessyt hänen reissuvaatteitaan. Olin jo tiistaina sanonut, että tuo mulle pesuun tarvittavat vaatteet. Hän oli "loogisesti" laittanut ne pyykkikorin uumeniin, josta en parhaimmalla tahdollanikaan olisi niitä havainnut. Siinä sitten jo alkoi meikäläisen lempeä olemus hälvetä jo kovaa vauhtia. Kun vielä keskimmäinen ilmestyy aamupalalle ja ilmoittaa, ettei kello ollutkaan herättänyt ja mun pitäisi lähteä häntä viemään kirjastolle tunnille. Olin juuri saanut kahvikupin kaadettua. Tällainen aamu...

 
Päivä
jatkui hieman paremmissa tunnelmissa, kun pääsimme pihamaalle. Viimeiset perunat ja avomaankurkut nousivat kasvimaalta. Pesimme Inkun kanssa hiekka-astioita sisäleikkeihin. Inkivääri sai ystävältäni lainaan pikkukeittiön ja sen kanssahan on leikitty kovasti. Sänkykin on jo käytössä. Sitäköhän se pikkuinen vierasti viime yönä. Isoa uutta, isojen tyttöjen sänkyä.


Mietin
kovasti, miten saan mieleni käännettyä. Haluaisin rennon, huolettoman, viikonlopusta ilahtuvan ja toisia kannustavan mielen. Uskon, että tälle päivälle ajateltu lenkki, se auttaa. Kuvassa muuten Laurilta saatu hieno äitinpäivälahja viime keväältä. Kanariankrassi, joka päätti aloittaa kukinnan syyskuussa:) Mies sanoi töihin lähtiessään aamulla: "Voi kun saisit jonkun kahville ja pääsisit purkamaan päätäsi".

Hei, sain teidät, kiitos kahviseurasta, tarjolla oli virtuaalisesti porkkanakakkua;)
                                                          

tiistai 20. syyskuuta 2011

Timjamia ja kivoja tätejä


Ihanainen
Anne -ystävä Kertuista toi tänään Inkiväärille sängyn. Hänen kolme tytärtään ovat kasvaneet jo pikkusängystä ohi, niinpä Inkeri sai sen. Kiitos Anne:) Tein tapaamisen kunniaksi porkkanapiirakkaa. Ohje on toiselta Kerttuselta Leenalta. Ohjeessa on parasta se, ettei siinä tarvitse vatkata rasvaa ja sokeria..huoh, vaan kuivat aineet sekoitetaan ja lisätään desi öljyä. Lopuksi vaan pari minuuttia vatkataan koko satsia. Tässä ohje teillekin Leenan Tuumasta toimeen -blogista. Itse laitoin sitruunarahkan sijasta tavallista (lähi Siwa ei myy;) ja lisäsin tilkan sitruunamehua. Ja laitoin taikinan pienempään vuokaan kuin uunipelti, tällöin sain paksumman piirakan:)


Porkkanakakku

Pohja :
2 1/2 dl sokeria (voi laittaa puolet fariinisokeria)
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
1/2 tl suolaa
3/4 tl kanelia
250 g raastettua porkkanaa
1 dl öljyä
2 kananmunaa

Sekoita kuivat aineet kulhossa. Sekoita porkkanaraaste ja öljy joukkoon. Vatkaa kananmunat yksitellen sähkövatkaimella taikinaseokseen. Vatkaa keskinopeudella muutama minuutti. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun uunipeltiin ja paista 175 asteessa 40 min. Jäähdytä.

Kuorrutus:

100g maustamatonta tuorejuustoa
1 prk sitruunarahkaa
1 dl tomusokeria
1 tl van.sokeria

Vatkaa kuorrutuksen aineet keskenään ja sivele seos kakun pinnalle. Anna kakun mielellään mehevöityä jääkaapissa 1-2 vrk ennen tarjoilua. Koristele sitruunamelissalla, pähkinärouheella tai pienillä sokerimassaporkkanoilla. Niitä voit helposti muovailla Tiimarissakin myytävästä sokerimassasta (värjää se oranssiksi).




Syy
Inkerin valvomiseenkin selvisi, eilen nousi korkea kuume. Kuvissa näkyy hieman, kun pikkuisen posket hohtaa. Tänään on kuitenkin virtaa riittänyt ihmeen kaupalla. Päiväunilta noustessaan hän totesi: Anne -täti, kiva täti:)



Tämän
kesän timjami -sato on ennätysrunsas. Laitoin tänään osan jo kuivamaan. Timjami on ehdoton lempimausteeni. Uunikasvisten kanssa ihan paras:) Sain lisää omppuja serkkulasta, joten taaskin on sosetta syntynyt. Täällä kertaa sokeritonta, jotta Eppu -serkkukin 9kk. voi sitä syödä. 

                                                         Syksyn värejä!