Puotiretkipäivä

Aamulla
heräsimme kukonlaulun aikaan, sillä olihan meillä edessä mukava retkipäivä. Lähdimme Inkiväärin sekä Anne ja Elina -ystävieni kanssa maaseuturetkelle Jämsään. Ensimmäiset kohteet olivat Alhon ja Lahtisen huopatehtaat. Kumpikin on 20 -luvulla perustetuttuja samalla Partasen kylässä toimivia tehtaita. Hieno kokemus oli käydä kauniin maaseudun keskelle rakennetuissa paikoissa. Lahtisella, mistä yllä oleva kuva, on kaupankäyntiä Japaniin ja Ameriikkaan asti:) Mukaan lähti pieni määrä harmaanruskeaa villalevyä, johon haaveilen peittokirjontaa tekeväni.

Sitten
hurauttelimme maalaisraittia pitkin Jämsän keskustaan ja Pirkkis -kirpputorille. Löytyi lätsä ja tunikamekko muutamalla eurolla. Pajalan kenkäpuotikin katsastettiin ja kurvatiin sitten Vitikkalan kartanon pihaan. Kuvassa ihanaiset matkatoverini. Kartano onkin sitten tarina erikseen;) Kun tulimme isoon hirsitupaan, Inkeri huokasi: "Ooh!" Hänkin tajusi, että tulimme jonnekin kauniiseen paikkaan. Kartano on sisustus -ja vaatekauppa sekä kahvila. Ja sivukamarissa on museona ihana vanhanajan puoti. Kahvit juotiin ja matkatoverit tekivät kaunihia ostoksia:)

Tämä museokauppa oli minun lemppari:)

Juotiin
kahvit ja ihmeteltiin, miten se kello kipitti niin hurjaa kyytiä.

Viimeinen
kohde oli Nelly-Nalle, lastenvaatepuoti. Kauppias on matkatovereideni ystävä, joten kauppaakin syntyi. Inkivääri sai kevään juhliin kauniin rimssumekon. Sitä sitten kotona kokeiltiin ja helmoja heiluteltiin:)

Täällä
toimii Tildan kahvila kesäisin;) Kauppiaan tytär seuraa jalanjäljillä ja pitää pikkuruista kahvilaa vaatepuodin pihalla.

                                         Pieni suloinen tytön tylleröni:)

Pakkaskapinaa

Uhmaan
talvea, pakkasta ja loputonta lumentuloa...istutin Inkiväärin kanssa tänään köynnöskrasseja ja herneenversoja. Viimeisiä kylläkin ihan syötäväksi energiaa tuomaan. Helmililjatkin alkavat kukkimaan:) Vaalenvihreän lisäksi tuo haalean vaaleansininen on ollut mielivärejäni kautta vuosien. Alemman kuvan tehojuoma on tyrnimehua:) Naapurin ihana Martti -setä toi sitä tuliaisiksi viime viikolla meillä kyläillessään. Hänellä on upeat tyrnipensaat (lue=puut), joista saimme syksyllä maistiaisia. Lasillinen päivässä kattaa koko c -vitamiinitarpeen.

Harmittelen,
kun istutuksille ei ole oikein tilaa. Pöydiltä Inkivääri tavoittaa multapurkit ja muu miesväki harmittelee pöytätilan puutetta. Olen jo mielessäni rakentanut länsi-ikkunalle sellaisen hyllyn keskelle ikkunaruutua. Pitkänhonteloita taimia olen kasvatellut myöskin jo vuosia, kun tarpeeksi otollisia kasvuolosuhteita ei ole oikein ollut. Mummona...ihan varmasti mulla on kasvihuone, ehkäpä jopa sisällä, ainakin ulkona:) Edelliseen kotiin rakensin vanhoista ikkunanruuduista pienen kasvihyllyn taimille, mutta se oli niin kiikkerä, ettei Kari suostunut sitä muuttokuormaan laittamaan;)

Aamupäivisin
kuistille paistaa upeasti aurinko. Sen raivausta talvitamineista ollaan jo suunniteltu. Sinne katetaan kahveet, kunhan pakkaset väistyy. Nyt kuitenkin jatkuu remontti makuuhuoneessa kahden viikon kuivatuksen jälkeen. Tänään tullut mittarimies mittasi, että palkkien kosteus on normaali. Huoneen remontti alkanee siis piakkoin. Ennen sen valmistumista ei kyllä mitään kuistikaunistuksia kannata viritellä.

  
Kuume
on jälleen kaatanut meillä väkeä petiin. Eero ensin ja nyt Aapo on neljättä päivää kuumeessa. Inkku on niin ihanasti ottanut isoveljeä huomioon. Selvästi hän on nauttinut, kun veli on päivisin kotona. Tuumasin Aapolle, miten onnekas Inkivääri on, kun hänellä on kolme isoveljeä. Muistelin samalla, miten joskus pikkutyttönä kaipasin isoveljeä. Mulla on kaksi rakasta pikkusiskoa, ihan maailman parhaita:)

Kaksi tapausta tulee mieleen, missä veljellistä suojelua olisin ehkä tarvinnut.

- Ala-asteella minulla oli tyttökaveri, jolla oli punainen tukka ja hänellä oli muutenkin aika persoonallinen luonne. Kerran kuulin, että toiset tytöt suunnittelivat rönyyttää häntä kotimatkalla. Sovin salaa tytön kanssa, että hän meneekin minun reittiä ja minä hänen. Tappeluhan siitä syntyi, keskellä meidän peltoa. Vedettiin toinen toisiamme hiuksista ja korvista. Huh, ja kun joku kirosi, niin naapurin pikku-Satu totesi,  ettei meidän pihalla saa kirota! Jouduimme tästä tappelusta jälki-istuntoon. Siellä oli tosin jo leppoisaa, koska olimme tehneet jo sovinnon.

-Yläasteella mulla oli myös kaverina tyttö, jolle oli tehty leikkaus päähän. Hänen tukkansa ei oikein kasvanut sen jälkeen. Tyttö oli muutenkin ujo ja vetäytyvä. Kun kuulin muiden haukkuvan häntä, kerroin luokanvalvojalle. No, tästähän syntyi joukkokapina. Välitunnilla koko muu luokka piiritti minut ja alkoi huutamaan. Siinä sitä sitten otettiin uhmaa ja vihaa päälle.

Kun kerroin nämä tapaukset nyt opettajana koulun aamupiirissä, esikoiseni tuli ihmeissään jälkikäteen sanomaan, että en äiti tiennytkään, että sulle on käynyt noin. On monenlaista kiusaamista, nämä ehkä kuitenkin selvästi niitä, joissa heikompaa syrjittiin ja kielijää ja puolustajaa ei hyväksytty. Kiusaamisen psykologiaan joudun työssäni paneutumaan, tosin nyt saan kotiäitinä olla vähän "vapaalla". Nyt tulee pohdittua ehkä enemmän omien lasten haasteita koulussa. Niitäkin riittää;)

Tästä
pohdinnasta kepeämpiin tunnelmiin: tänään juhlimme Kerttu -ryhmässä yhden kerttulin 40v. -synttäreitä. Oli niin juhlava tunnelma ja säännöistämme poiketen herkkuja. Neulomusten lomassa juhlittiin ja hilpeitä jutusteltiin. 

                                            Lämpimiä päiviä toivotellen!

Pittoreski mökkireissu

Pittoreski
eli maalauksellinen, kuvauksellinen oli ilma, kun tarvoimme mökille tänään. Lumiasadetta niin, ettei Päijänteen vastarantaa oikein näkynyt. Kuitenkin niin kaunista ja vielä talvista. Aurattu tie ei vienyt perille asti, vaan Kari kantoi Inkiväärin perille lähes umpihangessa. Laurin kanssa meillä oli helpompi nakki, vain pulkat ja stigat mukana.

 

Repusta 

kaivettiin eväät ja miehet lähti nuotion tekoon. Hyvinhän siinä makkarat paistui ja eväät maistui. Inkivääri oli paikasta ihmeissään. Kesäiset uimareissut eivät ole vielä muistiin kaivertuneet. Lauri pohti asiaa ja totesi, että ei ole vielä kehittynyt se Inkiväärin muisti.

Mumman
luona piipahdettiin retken jälkeen. Kahveella jutusteltiin ja kuulumisia vaihdettiin. Minua odotti paketti, ihanan keväiset munakupit. Ilahtuneena totesin, ettei meillä ole koskaan ollut vielä sellaisia. Aina on niistä puhetta ollut;) Lahja oli Ingrid interiorin johdosta. Kyllä ilahduin niin, mumma on kyllä niin hyvä kannustaja. Sain mummalta vanhat 70 -luvun verhot, joista tulee varmaan mekkosia tai laukkusia joskus. Kankaita alkaa olla jo hyvä satsi. Siivoilinkin eilen työhuonettani ja lajittelin kankaita värien ja materiaalienkin mukaan. Lisää läpinäkyviä laatikoita vaan tarvitaan:)

Puoti
siis Katriinan kauppa on toistaiseksi muuten suljettu. Siis se uusi kauppa, keskikaupungin puoti on normaalisti auki. Uuden puodin portaat eivät olleet riittävät eli säädösten mukaiset ja siksi puoti joutuu olemaan kiinni, kunnes vuokranantaja rakennuttaa kunnolliset. Kyllä varmaan harmitti kaupan omistajaa, kun aukeaminen näin viivästyy. No, tavallaanhan on etu, että nyt tulee sitten kunnon portaat:) Minä sain lisäaikaa ompeluksille. Eilen kokeilin jo lainasaumuriani ja opettelin sen langoitusta. Kokeilua se vaatii eri kangaslaatujen kanssa.

Inkku
tuossa tuhisee ja koettaa tyynnytellä itseään iltapäiväunilleen. Muumipeiton alle nukahti pikkuinen Myy:)             Rauhaisaa ja pyhäisää illan jatkoa sinne!

Pikkumies ja peijakkaan hyvä salaattipeti

Saimme
Luukas -serkun hoitoon tänään. Pikkumies tuli reippaana ja kaikista ei -sanoista huolimatta kävi pissillä, nukkui päiväunet ja söi:) Suloinen, niin suloinen mies! Inkeri oli innoissaan Luukaksesta, mutta riitaa tuli pikkuautoista. Inkivääri osaa pitää jo puoliaan.

Lauantain
kiva tunnelma jatkui, kun Kari alkoi kokkailemaan salaattiherkkuja. Hän oli Memfisissä syödessään keksinyt, että tekee kotonakin samaa salaattia. Kananfilettä curryllä, inkivääritahnalla, makealla chilikastikkella sekä ananasmehulla, lautaselle ensin salaattia reilusti, salottisipulia, tomaattia, tuoretta ananasta, joka paistettiin kanafileiden kanssa, ah;), pannulla leivinpapereiden välillä paistettua vuohenjuustoa ja itse tehtyä paholaisen kastiketta. Siihen löytyy netistä omakin ohje. Kari sovelsi ja valmisti sen tomaattipyreestä, makeasta chilikastikkeesta ja salsasta. Salaatin päälle vielä ripaus mustaapippuria, tuoretta korianteria ja sitruunaa:) Minä olisin paahtanut kurpitsan siemeniä vielä, mutta se kuulemma olisi mennyt jo hifistelyn puolelle. Kaikilla oli kova nälkä!

Musa
soi, Sarah Mc Lachlania  ja Coldplayta. Minä olin lähinnä statisti, tein hanttihommia käskystä;) Salaatista tuli oikea juhla-ateria. Kaikki ylistelivät kokkia ja illan kruunasi rummy -peli yhdessä. No, oli meillä myös mutakakkua ja jäätelöä viime viikonlopun tapaan;) Sauna lämpisi ja miesväki pelasi jalkkista playstationiolla. Kari oli hankkinut pienille saippuakuplapurkin saunailtaan. Lauri halusi varmistaa kuplanesteen riittävyyden ja oli tietämättämme käynyt tyhjentämässä pesuhuoneessa Fairypurkin vatiin ja lisännyt vettä...Aika usein mietin, mikä hänestä mahtaa tulla isona! Saunassa oli aikas liukasta, Inkiväärikin konttasi ja kiljui ilosta Laurin puhallellessa jättikuplia.

Illan 

huumaa, taitaa olla uniaika. Mukavaa iltaa sinne! Huomenna ulkoillaan enemmän ja mummaa moikataan:)